Lyhyesti<\/p>\n\n\n\n
- \n
- Kathmandussa hasista ja ganjaa myytiin valtion luvalla toimivissa kaupoissa 16. hein\u00e4kuuta 1973 asti.<\/li>\n\n\n\n
- Kathmandun vanhankaupungin Freak Street oli hippie trailin p\u00e4\u00e4tepiste 1960-luvun puoliv\u00e4list\u00e4 alkaen.<\/li>\n\n\n\n
- Kannabiksella on paikkansa hindulaisessa perinteess\u00e4 Shiva-jumalan kautta, ja Shivaratri-juhlan aikana sit\u00e4 suvaitaan yh\u00e4 Pashupatinathin temppelill\u00e4.<\/li>\n\n\n\n
- Himalajalla charasta hierotaan k\u00e4sin el\u00e4vist\u00e4 kasveista, ja t\u00e4m\u00e4n tekniikan oppivat paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 esimerkiksi Mila Jansen ja Frenchy Cannoli.<\/li>\n\n\n\n
- Goasta tuli reitin rantap\u00e4\u00e4tepiste, ja sen keskuksena olivat Anjuna ja sen kirpputori.<\/li>\n<\/ul>\n<\/div>\n\n\n\n
![\"Eden](\"https:\/\/rawhemp.eu\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/hashish-shop-kathmandu-1973-692x1024.jpg\")
Eden Hashish Centre Kathmandussa 27. kes\u00e4kuuta 1973, kolme viikkoa ennen kuin luvat peruttiin. Kuva: Roger McLassus, CC BY-SA 3.0<\/a>, via Wikimedia Commons<\/a>.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n Freak Street: tie p\u00e4\u00e4ttyi t\u00e4nne<\/h2>\n\n\n\n
Kadun oikea nimi on Jhochhen Tole, ja se sijaitsee aivan Durbar Squaren vieress\u00e4 Kathmandun vanhassakaupungissa. 1960-luvun puoliv\u00e4list\u00e4 se t\u00e4yttyi l\u00e4nsimaisista matkailijoista ja sai pian nimen, jolla se tunnetaan yh\u00e4. Siell\u00e4 oli halpoja majapaikkoja, kuten City Lodge, jossa y\u00f6 maksoi kuusi rupiaa, sek\u00e4 pieni\u00e4 kahviloita ja piirakkapuoteja, jotka myiv\u00e4t my\u00f6s hasiskeksej\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Yksi kahviloista, Snowman Caf\u00e9, avattiin vuonna 1965, ja se toimii yh\u00e4. Sen perustaja Ram Prasad Manandhar on kuvannut kohtaamiaan matkailijoita kolmella lyhyell\u00e4 lauseella: \u201dThey were everywhere. Always high. Sometimes naked.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Luvanvaraiset hasiskaupat<\/h2>\n\n\n\n
Ei ollut sattumaa, ett\u00e4 hasista sai myyd\u00e4 avoimesti. Nepalilla oli oma lupaj\u00e4rjestelm\u00e4ns\u00e4, jota s\u00e4\u00e4nteli p\u00e4ihdytt\u00e4vi\u00e4 aineita koskeva laki vuodelta 1961. Kaupat maksoivat luvistaan, ja my\u00f6hempien kertomusten mukaan j\u00e4rjestelm\u00e4 tuotti valtiolle noin 100 000 dollaria vuodessa.<\/p>\n\n\n\n
Hein\u00e4kuun 16. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1973 asetuksella peruttiin kaikki kannabiksen viljely- ja myyntiluvat. P\u00e4\u00e4t\u00f6s tehtiin Yhdysvaltojen painostuksesta, ja siell\u00e4 presidentti Nixon oli julistanut huumeiden v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6n \u201dpublic enemy number one\u201d. Syyskuun 22. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1976 tuli huumausainelaki, joka kielsi kannabiksen kokonaan ja on yh\u00e4 voimassa.<\/p>\n\n\n\n
Kielto oli vain yksi monista muutoksista. Ennen kuningas Birendran kruunajaisia helmikuussa 1975 kaupunki siivottiin, viisumeja lyhennettiin ja osa matkailijoista karkotettiin. \u201dAll of a sudden the hippies were gone\u201d, muistelee Raju Manandhar Snowman Caf\u00e9sta. Kun maareitti sulkeutui vuonna 1979, he eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n palanneet.<\/p>\n\n\n\n
![\"Lasipurkkeja](\"https:\/\/rawhemp.eu\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/kathmandu-hashish-shop-products-1973.jpg\")
Tuotteita hasiskaupassa Kathmandussa vuonna 1973. Kuva: Richard Weil, CC BY-SA 4.0<\/a>, via Wikimedia Commons<\/a>.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n Shiva, sadhut ja Shivaratri<\/h2>\n\n\n\n
Matkailijat eiv\u00e4t saapuneet maahan, jossa ei olisi ollut kannabiskulttuuria. Hindulaisessa perinteess\u00e4 kasvi liitet\u00e4\u00e4n Shiva-jumalaan, ja vaeltavat askeetit, sadhut, ovat pitk\u00e4\u00e4n polttaneet charasta chillumissa, suorassa savipiipussa, osana hengellist\u00e4 harjoitustaan.<\/p>\n\n\n\n
Selvimmin se n\u00e4kyy Maha Shivaratri -juhlan aikana Kathmandun Pashupatinathin temppelill\u00e4. Poliisi sallii silloin yh\u00e4 rajallisen kannabiksen k\u00e4yt\u00f6n sadhujen keskuudessa, tai kuten Euronews asian ilmaisi: \u201dFor one day at least, tradition takes priority over the law.\u201d Vuoteen 1995 asti temppelis\u00e4\u00e4ti\u00f6 jopa jakoi takavarikoitua kannabista sadhuille, kunnes kuningas Birendra lopetti sen. Intiassa juodaan lis\u00e4ksi Holin ja Shivaratrin aikaan bhangia, kannabiksen lehdist\u00e4 tehty\u00e4 juomaa.<\/p>\n\n\n\n
![\"Sadhuja](\"https:\/\/rawhemp.eu\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/sadhus-pashupatinath-768x1024.jpg\")
Sadhuja Pashupatinathissa Shivaratrin aikaan. Kuva: Gaurav Dhwaj Khadka, CC BY-SA 4.0<\/a>, via Wikimedia Commons<\/a>.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n Charas Himalajalta<\/h2>\n\n\n\n
L\u00e4nnemp\u00e4n\u00e4, Intian Himachal Pradeshin osavaltiossa, hasista tehd\u00e4\u00e4n eri tavalla kuin Afganistanissa. Siell\u00e4 ei seulota kuivattuja kasveja. Sen sijaan el\u00e4vien kasvien kukkivia latvoja hierotaan k\u00e4mmenten v\u00e4liss\u00e4, kunnes hartsi tarttuu k\u00e4siin ja sen voi k\u00e4\u00e4ri\u00e4 charakseksi.<\/p>\n\n\n\n
Parvatin laakso ja Malanan vuoristokyl\u00e4 tulivat tunnetuiksi charaksestaan. Malanaa hallitsee yh\u00e4 kyl\u00e4neuvosto Jamlu Devta -jumalan nimiss\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 ulkopuoliset saa koskea kyl\u00e4l\u00e4isiin tai temppeleihin. Kun l\u00e4nsimaiset matkailijat alkoivat saapua 1970-luvulla, laaksosta tuli oma pieni p\u00e4\u00e4tepisteens\u00e4. Kirjailija Harley Rustadin mukaan Glenuksi kutsuttu italialainen alkoi 1970-luvun lopulla valmistaa laaksossa charasta suuremmassa mittakaavassa.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja Nepalissa osa matkailijoista oppi k\u00e4sity\u00f6n kunnolla. Hollantilainen Mila Jansen oppi hieromaan charasta Himalajan-vuosinaan. Ranskalainen Frenchy Cannoli ty\u00f6skenteli kahdeksan kautta Parvatin laaksossa ja asui toisinaan luolissa. Molemmat veiv\u00e4t tiedon kotiin, ja heid\u00e4n tarinansa saavat sarjassa omat artikkelinsa.<\/p>\n\n\n\n
Laki, joka tuli Intiaan<\/h2>\n\n\n\n
Intia oli saanut ep\u00e4tavallisen poikkeuksen, kun YK:n huumausaineyleissopimus hyv\u00e4ksyttiin vuonna 1961. Koska kannabis oli osa maan uskonnollista ja sosiaalista el\u00e4m\u00e4\u00e4, Intia ja er\u00e4\u00e4t sen naapurimaat saivat 25 vuotta aikaa lopettaa muu kuin l\u00e4\u00e4kinn\u00e4llinen k\u00e4ytt\u00f6.<\/p>\n\n\n\n
Marraskuun 14. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1985 Intian huumausainelaki NDPS tuli voimaan, ja charaksesta ja ganjasta tuli laittomia. Laki koskee hartsia ja kukkivia latvoja mutta ei lehti\u00e4 ja siemeni\u00e4. Siksi bhang on yh\u00e4 laillista, ja useissa osavaltioissa toimii edelleen valtion luvalla toimivia bhang-kauppoja.<\/p>\n\n\n\n
Goa: reitin rantap\u00e4\u00e4tepiste<\/h2>\n\n\n\n
Monille matkailijoille m\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4 ei ollut vuoret vaan meri. 1960-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 Eight Finger Eddien\u00e4 tunnettu amerikkalainen Yertward Mazamanian saapui Goaan ja asettui lopulta Anjunaan. H\u00e4n kutsui itse\u00e4\u00e4n mielell\u00e4\u00e4n nimell\u00e4 \u201dthe first freak in Goa\u201d. Muita seurasi per\u00e4ss\u00e4, ja Anjunasta tuli yksi reitin tunnetuimmista p\u00e4\u00e4tepisteist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Vuonna 1975 Eddie perusti Anjunan kirpputorin, jolla matkailijat myiv\u00e4t ja vaihtoivat tavaroita kesken\u00e4\u00e4n, jotta heill\u00e4 olisi varaa j\u00e4\u00e4d\u00e4. Kirpputori toimii yh\u00e4. 1960-luvun lopulla San Franciscosta saapui my\u00f6s Gilbert Levey, paremmin tunnettu nimell\u00e4 Goa Gil. 1980-luvun alussa h\u00e4n alkoi j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 rannoilla koko y\u00f6n kest\u00e4vi\u00e4 elektronisen musiikin juhlia, ja niist\u00e4 syntyi goa trance -tyylilaji.<\/p>\n\n\n\n
![\"Anjunan](\"https:\/\/rawhemp.eu\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/anjuna-flea-market-1024x683.jpg\")
Anjunan kirpputori, jonka Eight Finger Eddie perusti vuonna 1975. Kuva: Vyacheslav Argenberg, CC BY 4.0<\/a>, via Wikimedia Commons<\/a>.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n Kathmandu populaarikulttuurissa<\/h2>\n\n\n\n
Kuva Kathmandusta matkan p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 levisi paljon reitti\u00e4 laajemmalle. Vuonna 1969 ilmestyi ranskalaisen kirjailijan Ren\u00e9 Barjavelin romaani Les Chemins de Katmandou ja samanniminen elokuva, jonka yhdess\u00e4 p\u00e4\u00e4osassa oli Jane Birkin. Elokuvan n\u00e4ki Ranskan elokuvateattereissa 1,6 miljoonaa ihmist\u00e4. Seuraavana vuonna Cat Stevens lauloi \u201dKatmandu\u201d, ja vuonna 1975 ilmestyi Bob Segerin samanniminen kappale.<\/p>\n\n\n\n
Kathmandussa asui my\u00f6s runoilija ja valokuvaaja Ira Cohen, joka 1970-luvulla julkaisi kustantamossaan Bardo Matrix muun muassa Gregory Corson ja Paul Bowlesin runoja. Ruotsissa matkakirjailija Tomas L\u00f6fstr\u00f6m kirjoitti tiest\u00e4 sinne vuonna 1975 ilmestyneess\u00e4 kirjassaan V\u00e4gen till Kathmandu (Tie Kathmanduun).<\/p>\n\n\n\n
Nepal t\u00e4n\u00e4\u00e4n<\/h2>\n\n\n\n
Freak Street on nyky\u00e4\u00e4n rauhallinen katu t\u00e4ynn\u00e4 vierastaloja ja matkamuistomyym\u00e4l\u00f6it\u00e4 Thamelin turistialueen varjossa. Mutta kysymys kannabiksesta on palannut. Vuodesta 2020 Nepalin parlamentissa on tehty useita laillistamisaloitteita, ja toukokuussa 2024 valtiovarainministeri ilmoitti, ett\u00e4 l\u00e4\u00e4kekannabis laillistetaan.<\/p>\n\n\n\n
Hein\u00e4kuussa 2026 Gandakin maakunta hyv\u00e4ksyi yksimielisesti lain, joka sallii luvanvaraisen viljelyn l\u00e4\u00e4kinn\u00e4llisiin ja teollisiin tarkoituksiin, ja teollisuushampun THC-raja on 0,3%. Vuoden 1976 laki on yh\u00e4 voimassa valtakunnallisesti, ja muu kuin l\u00e4\u00e4kinn\u00e4llinen k\u00e4ytt\u00f6 on edelleen laitonta. Mutta ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa yli viiteenkymmeneen vuoteen Nepal liikkuu takaisin kohti sit\u00e4 maata, jonka matkailijat aikoinaan kohtasivat.<\/p>\n\n\n\n
Kulttuuri, joka eli matkailijoita pidemp\u00e4\u00e4n<\/h2>\n\n\n\n
Freak Street, Pashupatinathin sadhut, Parvatin laakson charas ja Anjunan kirpputori. Tien p\u00e4\u00e4ss\u00e4 oli kannabiskulttuuri, joka oli matkailijoita vanhempi ja joka on el\u00e4nyt heit\u00e4 pidemp\u00e4\u00e4n. K\u00e4sin hierotusta charaksesta tuli yksi esikuvista sille hasiskulttuurille, joka my\u00f6hemmin kasvoi Euroopassa, ja siit\u00e4 alkaa seuraava osa: k\u00e4sity\u00f6 k\u00e4sin hierotusta charaksesta seulontaan ja j\u00e4\u00e4veteen.<\/p>\n\n\n\n
Lis\u00e4\u00e4 sarjasta<\/h2>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4 on Hippie Trail -sarjamme kolmas osa viidest\u00e4:<\/p>\n\n\n\n
- \n
- Hippie trail: maitse Kabuliin ja Kathmanduun<\/a><\/li>\n\n\n
- Afganistanilainen hasis ja hippie trail: Kandahar, Kabul ja Chicken Street<\/a><\/li>\n\n\n
- Freak Street, Himalaja ja Goa: hippie trailin loppu<\/li>\n\n\n
- Hasiksen takana oleva k\u00e4sity\u00f6: k\u00e4sin hierotusta charasista seulaan ja j\u00e4\u00e4veteen<\/a><\/li>\n\n\n
- Hippie Trailin perint\u00f6: siemenpankit, salakuljettajat ja taistelu hampun puolesta<\/a><\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n
Lue my\u00f6s henkil\u00f6kuvamme Frenchy Cannolista, joka oppi tekem\u00e4\u00e4n charasta Himalajalla.<\/a><\/p>\n\n\n
\n\n\nMik\u00e4 oli Freak Street?<\/h3>\n
\n\nFreak Street, oikealta nimelt\u00e4\u00e4n Jhochhen Tole, on Kathmandun vanhankaupungin katu, josta tuli 1960-luvun puoliv\u00e4list\u00e4 alkaen hippie trailin matkailijoiden kokoontumispaikka. Siell\u00e4 oli halpoja majapaikkoja, kahviloita ja kauppoja, jotka myiv\u00e4t hasista valtion luvalla vuoteen 1973 asti.<\/p>\n\n<\/div>\n<\/div>\n
\nMilloin kannabis kiellettiin Nepalissa?<\/h3>\n
\n\nKannabiksen viljely- ja myyntiluvat peruttiin 16. hein\u00e4kuuta 1973 Yhdysvaltojen painostuksen j\u00e4lkeen. T\u00e4yskielto seurasi uudella lailla 22. syyskuuta 1976, ja se on yh\u00e4 voimassa valtakunnallisesti.<\/p>\n\n<\/div>\n<\/div>\n
\nMit\u00e4 on charas?<\/h3>\n
\n\nCharas on hasista, jota tehd\u00e4\u00e4n hieromalla el\u00e4vien kannabiskasvien kukkivia latvoja k\u00e4mmenten v\u00e4liss\u00e4, kunnes hartsi tarttuu. Tekniikkaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n etenkin Himalajalla, esimerkiksi Intian Parvatin laaksossa ja Malanassa.<\/p>\n\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n
L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n
- \n
- Liechty, M. (2017). Far Out: Countercultural Seekers and the Tourist Encounter in Nepal. University of Chicago Press.<\/li>\n\n\n\n
- Choegyal, L. Nepali Times. Hippie Trail nostalgia in Kathmandu<\/a>.<\/li>\n\n\n\n
- The Kathmandu Post (2014). Still around<\/a>.<\/li>\n\n\n\n
- The Kathmandu Post (2019). From mellow to high: how the movement to legalise marijuana is lighting up Nepal<\/a>.<\/li>\n\n\n\n
- OnlineKhabar. Six things to know about cannabis legalisation in Nepal<\/a>.<\/li>\n\n\n\n
- The Kathmandu Post (2018). Police to arrest cannabis users at Pashupati this Mahashivaratri festival<\/a>.<\/li>\n\n\n\n
- Euronews (2026). Nepal: Watch cannabis rituals unfold during Shivaratri in Kathmandu<\/a>.<\/li>\n\n\n\n
- Himal Press (2026). Gandaki\u2019s new law allows cannabis cultivation for medicinal, industrial uses<\/a>.<\/li>\n\n\n\n
- Nepali Times (2026). Nepal is moving to decriminalising cannabis<\/a>.<\/li>\n\n\n\n
- Transnational Institute. A house of cards<\/a>.<\/li>\n\n\n\n
- Wikipedia. Narcotic Drugs and Psychotropic Substances Act, 1985<\/a>.<\/li>\n\n\n\n
- Wikipedia. Malana, Himachal Pradesh<\/a>.<\/li>\n\n\n\n
- Rustad, H. (2022). Literary Hub. Life and death among the vanished in the Himalayas\u2019 Parvati Valley<\/a>.<\/li>\n\n\n\n
- Wikipedia. Eight Finger Eddie<\/a>.<\/li>\n\n\n\n
- DNA India (2010). Hippie who discovered Anjuna beach dies in Goa<\/a>.<\/li>\n\n\n\n
- Wikipedia. Goa Gil<\/a>.<\/li>\n\n\n\n
- Wikipedia. Les Chemins de Katmandou<\/a>.<\/li>\n\n\n\n
- Wikipedia. Ira Cohen<\/a>.<\/li>\n\n\n\n
- 48 hills (2021). Puff: A farewell to Frenchy Cannoli, master of hashish<\/a>.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n
P\u00e4\u00e4kuva: Parvatin laakso Himachal Pradeshissa. Kuva: Methemfetamine, CC BY 3.0<\/a>, via Wikimedia Commons<\/a>.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kathmandun Freak Street, luvanvaraiset hasiskaupat, Himalajan charas ja Goan rannat. Hippie trail -sarjamme kolmas osa.<\/p>","protected":false},"author":2,"featured_media":61111,"comment_status":"closed","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"inline_featured_image":false,"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"full-width-container","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"default","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"set","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"alt_sv":"https:\/\/rawhemp.se\/freak-street-hippieleden\/","alt_da":"","alt_es":"","alt_fr":"","alt_nl":"","alt_pl":"","alt_de":"","alt_fi":"","alt_en":"","alt_xdefault":"","footnotes":""},"categories":[470],"tags":[732],"class_list":["post-61113","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-articles","tag-knowledge"],"acf":{"rh_product_cat":null,"rh_product_ids":null,"rh_products_title":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/rawhemp.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/61113","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/rawhemp.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/rawhemp.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/rawhemp.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/rawhemp.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=61113"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/rawhemp.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/61113\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":61159,"href":"https:\/\/rawhemp.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/61113\/revisions\/61159"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/rawhemp.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/61111"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/rawhemp.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=61113"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/rawhemp.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=61113"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/rawhemp.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=61113"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
- The Kathmandu Post (2014). Still around<\/a>.<\/li>\n\n\n\n
- Afganistanilainen hasis ja hippie trail: Kandahar, Kabul ja Chicken Street<\/a><\/li>\n\n\n
- Hippie trail: maitse Kabuliin ja Kathmanduun<\/a><\/li>\n\n\n
![\"Lasipurkkeja](\"https:\/\/commons.wikimedia.org\/wiki\/File:Legal_hashish_shop_in_Kathmandu,_Nepal_in_1973.jpg\")