Syksyllä 1971 joukko naapureita kiipesi hylätyn sotilaskasarmin aidan yli keskellä Kööpenhaminaa. Muutamaa viikkoa myöhemmin julistettiin vapaakaupunki Christiania, ja yli viidenkymmenen vuoden ajan se on ollut Euroopan tunnetuin vapaa-alue omine sääntöineen, itse rakennettuine taloineen ja katuineen, jolla hasista myytiin avoimesti. Huhtikuussa 2024 asukkaat ja poliisi kaivoivat Pusher Streetin auki. Tämä on Christianian tarina valtauksesta tähän päivään.

Kasarmi, josta tuli vapaakaupunki

Bådsmandsstræden kasarmi oli ollut Tanskan puolustusvoimien käytössä sukupolvien ajan. Alue sijaitsee Christianshavnin vanhojen vallien vieressä, jotka rakennettiin kuningas Kristian IV:n aikana 1600-luvulla, ja siellä on ruutivarastoja ja 1700-luvun rakennuksia. Kun armeija lähti kasarmilta vuosina 1970 ja 1971, suurin osa siitä jäi tyhjilleen.

Syyskuussa 1971 ympäröivän alueen asukkaat repivät aidan alas, ja nuoret alkoivat muuttaa sisään. Toimittaja Jacob Ludvigsen julkaisi 26. syyskuuta Hovedbladet-lehdessä artikkelin, jossa hän julisti alueen kaikille avoimeksi vapaakaupungiksi. Christiania oli syntynyt.

Samoihin aikoihin tuhannet nuoret eurooppalaiset matkustivat maitse kohti Kabulia ja Kathmandua hippireittiä pitkin. Unelma toisenlaisesta elämästä yhteiskunnan sääntöjen ulkopuolella eli sekä tiellä itään että vallatussa kasarmissa. Christianiasta tuli paikka, jossa nuo ajatukset muuttuivat arjeksi.

Sosiaalinen kokeilu ja taistelu maasta

Jo vuonna 1972 hallitus ja Christiania sopivat, että alue sai jäädä sosiaaliseksi kokeiluksi. Vastineeksi asukkaiden piti maksaa vedestä ja sähköstä ja noudattaa maan lakeja. Sopimus pelasti vapaakaupungin, mutta kysymys maan omistuksesta oli vielä kaukana ratkaisusta.

Vuonna 1976 puolustusministeriö haastoi Christianian oikeuteen, ja vuonna 1978 korkein oikeus päätti, että alue oli tyhjennettävä. Kansankäräjät päättivät sen sijaan, että ensin laaditaan suunnitelma. Vuonna 1989 hyväksyttiin laki, joka laillisti Christianian, ja vuonna 2004 tuli uusi laki alueen normalisoimiseksi, ja sen mukaan laittomasti rakennetut talot oli purettava.

Kiista päättyi vasta vuonna 2011, kun Fristaden Christiania -säätiö perustettiin ja se osti alueen valtiolta. Tanskalaisen Den Store Danske -tietosanakirjan mukaan säätiö laski liikkeelle kansanosakkeita 76 miljoonan Tanskan kruunun arvosta rahoittaakseen kaupan. Kansanosakkeet olivat arvopapereita, joita kuka tahansa saattoi ostaa tukeakseen vapaakaupunkia.

Yhteisö omine sääntöineen

Christianiaa johdetaan suoralla demokratialla. Tärkeimmät päätökset tehdään yhteiskokouksessa, Fællesmødetissa, joka on avoin kaikille asukkaille. Päätökset tehdään yhteisymmärryksessä eikä äänestämällä. Lisäksi alue on jaettu 15 pienempään osaan, jotka pitävät joka kuukausi omia kokouksiaan esimerkiksi kunnossapidosta ja siitä, kuka saa muuttaa alueelle.

Jotkin säännöt koskevat kaikkia: ei kovia huumeita, ei moottoripyöräjengien liivejä, ei aseita eikä väkivaltaa. Christiania on myös autoton. Säännöt kertovat paljon siitä, miten asukkaat näkivät yhteisönsä. Hasista myytiin avoimesti vuosikymmeniä, mutta kovat huumeet, aseet ja niiden mukana tulevat rikollisryhmät piti pitää poissa.

Vapaakaupunki on myös pitkään ottanut kantaa huumepolitiikkaan. Vuonna 1989 Pusher Streetille maalattiin keltainen viiva, joka osoitti, missä hasiskauppaa sai käydä, ja vuonna 1994 katu järjesti viisipäiväisen hasislakon protestina Tanskan huumepolitiikkaa vastaan.

Pusher Street ja hasiskauppa

Pusher Streetistä tuli nopeasti Christianian tunnetuin katu. Sen varrella oli kojuja, joissa hasista ja marihuanaa myytiin täysin avoimesti, myöhempinä vuosina usein naamioverkkojen alla ja kylttien kanssa, jotka kielsivät valokuvaamisen. Kauppa ei koskaan ollut laillista Tanskan lain mukaan, mutta pitkään viranomaiset antoivat sen jatkua enemmän tai vähemmän häiriöttä.

Vapaakaupunki veti varhain rajan kovempia huumeita vastaan. Kun yhden vuoden aikana yliannostuksiin oli kuollut kymmenen ihmistä, asukkaat aloittivat vuonna 1979 niin sanotun junkkisaarron, joka kesti 40 päivää ja yötä. Tavoitteena oli karkottaa heroiini ja muut kovat huumeet, ja siitä lähtien kovat huumeet ovat olleet kiellettyjä Christianian omien sääntöjen mukaan.

Kauppa houkutteli myös rikollisia. 1980-luvun puoliväliin mennessä moottoripyöräkerho Bullshit oli ottanut myynnin hallintaansa yhteenottojen jälkeen Hells Angelsin kanssa, kunnes kerho heitettiin pois alueelta vuonna 1987. Vuodesta 2002 hallitus yritti tehdä kaupasta vähemmän näkyvää, ja vuonna 2004 poliisi teki ratsian Pusher Streetin kojuihin. Myynti palasi silti.

Väkivalta ja Pusher Streetin loppu

2000- ja 2010-luvuilla kaupan ympärillä oleva väkivalta paheni. Vuonna 2009 viisi ihmistä loukkaantui, kun käsikranaatti heitettiin Café Nemolandiin. 31. elokuuta 2016 mies ampui kahta poliisia ja yhtä siviiliä Pusher Streetillä. Kaksi päivää myöhemmin asukkaat purkivat kojut itse, mutta kauppa palasi pian.

26. elokuuta 2023 30-vuotias mies kuoli ja neljä muuta haavoittui, kun kaksi naamioitunutta miestä avasi tulen kadulla rikollisjengien välisessä välienselvittelyssä. Sen jälkeen asukkaat äänestivät Pusher Streetin sulkemisesta. Asukkaat ja poliisi kaivoivat kadun yhdessä auki 6. huhtikuuta 2024, jotta kojuja ei voisi enää rakentaa uudelleen.

Kadun sulkivat jengit, eivät kannabis

Sulkemisen voi helposti tulkita niin, että Christiania kääntyi kannabista vastaan, mutta asukkaat eivät sanoneet niin. He halusivat eroon rikollisverkostoista, jotka olivat ottaneet kaupan haltuunsa. ”Emme halua gangstereita enää”, sanoi Christianiassa 40 vuotta asunut Hulda Mader, kun katu kaivettiin auki huhtikuussa 2024. Kun asukkaat päättivät elokuussa 2023 sulkea Pusher Streetin, he kirjoittivat samalla, ettei heillä ollut resursseja eikä valtaa sulkea katua ja pitää sitä suljettuna omin voimin.

Suhtautuminen itse kannabikseen ei ole muuttunut. Joka vuosi Kööpenhaminan Global Marijuana March lähtee Christianiasta, ja tuhannet osallistujat vaativat laillistamista.

Väkivallan taustalla oli markkina, jota ei voinut säännellä. Koska myynti oli laitonta, se päätyi niille, jotka olivat valmiita puolustamaan sitä väkivalloin, ensin Bullshitin ja Hells Angelsin kaltaisille moottoripyöräkerhoille ja myöhemmin myös muille jengeille. Poliisin ratsia vuonna 2004 ei ratkaissut ongelmaa. Transnational Instituten kokoaman tutkimuksen mukaan myynti levisi sen sijaan hasisklubeihin ja kuriireille ympäri Kööpenhaminaa, ja uudet nuorisojengit tulivat markkinoille. Voitot eivät menneet Christianialle vaan jengeille, minkä asukkaat itse huomauttivat vuonna 2023.

Kööpenhamina halusi säännellä, hallitus sanoi ei

Moni Kööpenhaminassa on tullut samaan johtopäätökseen. Vuonna 2012 kaupunginvaltuusto haki lupaa kokeilla kannabiksen laillista myyntiä valtion ylläpitämissä myymälöissä. Valtuutettu Lars Aslan Rasmussen katsoi, että se rajoittaisi jengikonfliktia, ja apulaispormestari Mikkel Warming arvioi rikollisten ansaitsevan kaupalla noin kaksi miljardia Tanskan kruunua vuodessa. Oikeusministeri Morten Bødskov sanoi ei ja perusteli sitä sillä, että saatavuus ja käyttö lisääntyisivät.

Vuonna 2014 tuli yksityiskohtaisempi hakemus: kolmen vuoden kokeilu viidellä tai kuudella kunnallisella myyntipisteellä, Tanskassa kasvatetulla kannabiksella, 18 vuoden ikärajalla, enintään viidellä grammalla päivässä ja voitot ehkäisevään työhön ja hoitoon. Sekin hylättiin, ja asia on sen jälkeen palannut kaupunginvaltuustoon useita kertoja. Ilman laillisia markkinoita kauppa pysyi jengeillä, ja juuri se kauppa maksoi lopulta ihmishenkiä Pusher Streetillä.

Christiania tänään

Christiania on edelleen avoinna vierailijoille, ja siellä käy noin puoli miljoonaa vierailijaa vuodessa. Se on yksi Kööpenhaminan suurimmista nähtävyyksistä. Täällä asuu noin 850–1 000 ihmistä, usein itse rakentamissaan taloissa, ja alue on yhä autoton. Alueella on konserttipaikkoja kuten Den Grå Hal, kahviloita, verstaita ja gallerioita.

Kehitys jatkuu. Helmikuussa 2026 asukkaat hyväksyivät suunnitelman 10 000 neliömetrin yleishyödyllisistä asunnoista muun muassa vanhan Pusher Streetin ympärille. Suunnitelma on osa sopimusta valtion kanssa, ja tavoitteena on Christiania ilman sitä vakavaa rikollisuutta, joka kasvoi hasiskaupan ympärille.

Christiania ja kannabiskulttuuri

Monille Christianiasta tuli vapaamman kannabissuhtautumisen symboli, ja paikka on innoittanut ihmisiä kauas Tanskan ulkopuolelle. Samalla sen historia näyttää, miten laiton markkina vetää puoleensa rikollisuutta, kun sitä ei voi säännellä. Se on osa samaa tarinaa kuin maissa, jotka ovat nykyään päättäneet säännellä, Alankomaista Saksaan.

Christiania kuuluu samaan historiaan kuin ihmiset ja paikat, joista olemme kirjoittaneet hippireittiä käsittelevässä sarjassamme ja henkilökuvissamme pioneereista, kuten Ben Dronkersista ja Jack Hereristä. Lue lisää täältä:

• Hippie trail: maitse Kabuliin ja Kathmanduun
• Hippie Trailin perintö: siemenpankit, salakuljettajat ja taistelu hampun puolesta
• Ben Dronkers: mies Sensi Seedsin ja Amsterdamin hasismuseon takana
• Jack Herer: Hemperor, joka kirjoitti hampun raamatun

Lähteet

• Wikipedia. Freetown Christiania.
• Den Store Danske. Christiania.
• TV 2 Kosmopol. To år efter lukning: nu er planen for nye boliger på Pusher Street klar.
• The Copenhagen Post (2026). Christiania approves plan for 10,000 sqm of public housing.
• Malay Mail/AFP (2024). Denmark shuts down cannabis street in Christiania hippie enclave.
• South China Morning Post (2024). Copenhagen’s hippie oasis Christiania ‘don’t want gangsters any more’.
• Euronews (2023). Denmark’s hippie paradise asks authorities to shut down its Pusher Street.
• Transnational Institute (2019). Cannabis regulation in Denmark, country report.
• The Copenhagen Post (2012). Legal cannabis rejected by government.
• Christiania. Christiania Guide.